|
|
|
Puolaan julistettiin viikon suruaika. Prikulleen yhtä pitkä kuin meidän suunniteltu(!) loma. Maailma pysähtyi heti ensimmäisenä
päivänä kello kaksitoista. Autot olivat paikallaan. Ihmiset seisoivat kivipatsaina liikennevaloissa. Kaikki
kunnioittivat onnettomuuden uhreja hiljaisen hetken aikana.
|
Surutyö jatkui koko viikon ajan. Ihmiset eivät jääneet neljän seinän sisälle. He kävelivät rauhallisesti ja asettelivat kaduille
miljoona kukka-asetelmaa. Iltaisin kukat korvattiin kynttilöitä. Katolinen tapa surra on vaikuttava.
|
|
|
|
Ninjat! He tulevat ulos vain öisin.
|
Wieliczkan suolakaivos on pakko nähdä. Se on klassikko, mikä kerää kaivosten ystäviä imurin lailla.
Meillä kävi sääliksi vieressä olevaa Bochnian suolakaivosta. Siellä ei käy kukaan vaikka paikka on Euroopan vanhin ja sen
syövereistä löytyy maanalainen katedraali, aivan kuten Wieliczkasta.
Bochnian kierroksen kruunasi nuori ja hymyilevä opaspoika, jonka ensimmäiset sanat olivat I don't speak English.
|
|
|
|
Natsien mielestä Saksa oli liian puhtoinen maa tuhoamisleirien alustaksi, joten nuo leirit piti rakentaa muualle -
pääasiassa Puolaan. Krakovan kupeessa sijaitseva Auschwitzin keskitysleiri oli natsien julmin tappokone.
Täällä kuoli 1,1-1,5 miljoonaa ihmistä ja 7650 pelastui.
|
Varsovan ja Krakovan katukuvat vaihtuivat kertaheitolla valoisempiin alppimaisemiin, kun linja-automme kipusi kohti Zakopanen korkean paikan leiriä.
Siellä alppitee maistui, pajunkissat kukki ja vuoristoilma on hintin (keskikokoisen homon) verran raikkaampi kuin Varsovassa.
|
|
|
|
Kolme päivää ennen kotiinpaluuta näimme uutisen maailmalta "LENTOKAAOS EUROOPASSA!" Eyjafjöll-tulivuori oli purkautunut Islannissa,
minkä seurauksena Euroopan lentoliikenne lamaantui. Meidän paluulento ja uudelleenbuukattu lento olivat odotetusti peruttuja, lautat ja bussit
loppuunmyytyjä, emmekä ostaneet Ladaa, joten hyppäsimme tunnelmalliseen maitojunaan ja tulimme kotiin via balticaa pitkin - junalla:)
|
Hyvästi taikaviitta.
|