|
|
| Ensimmäinen kohteemme oli baari, ei tosin juuri tämä, sillä heti Fränään saavuttuamme aikaeron uuvuttanut ryhmämme ohjautui
punaisten lyhtyjen alueelle. Joimme siellä parit biusat, kyselimme yöpaikkojen hintoja (yöpyminen oli kallista, koska siellä huoneet vuokrattiin
tuntitaksalla..) ja poistuimme downtownin puolelle. |
My man! Nyrkkisankari, hiusmalli ja rakastava perheenpää, hyvä paketti, jonka elämän ohjesääntöjä noudattaen päätimme
ottaa vielä yhdet saavilliset. Ei kumaraa, ilman Werner Knubaraa. |
|
|
| Eräänlaiset Fail-safe -sukupolven liikennevalot. Dont't walk, DON'T WALK!! Ihminen, joka etsii itseään kuuluu Saksaan - ei Tiibettiin. |
Reissun ehdottomasti antoisin kipottelupaikka: Kuolemanränni. Ennen tämän helmen löytymistä takana oli valvottu yö ja muutaman kilometrin pituinen
yöjalottelu, sitten.. puskan takaa pilkotti ritilää. Lidlistä haetut nähtävyyskaljat kokivat karun lopun täällä aikuisten Aku Ankka maassa, jossa aika kului kivasti
sirkustemppujen ja ajatustenvaihdon (anna, mutta mitään et tule saamaan) parissa.. |
|
|
| Maaorava taitaa olla sen verran yksinkertainen kaveri, ettei se edes tajua hyvin lavastettua (kts. horisontti)
häkkielämäänsä..? |
Kukas se siellä? Matze! Hassu gorilla, jonka patarumpu ei pelkästään kuulostanut, vaan myös näytti
kerrassaan tutulta. |